Olen niin onnellinen siilin omistaja, Sisu on aivan ihana <3 Päivä päivältä oppii tätä nuorta herraa tuntemaan paremmin ja ymmärtämään sen touhuja. Mitä paremmin ymmärtää, sitä paremmat elinolosuhteet voi tarjota.
Sisu on aika utelias ja tykkää käyttää nenää. Se etsii sillä yhtä sun toista. Aktivointipalloakin ollaan kokeiltu ja osaa kerran tökkäistä sitä kunnolla, jotta saa sieltä herkkuja. Pitkäjänteisesti ei vielä osaa työskennellä sen kanssa, että viitsisi useamman kerran tökätä, vaikka ei herkkuja tippuisikaan. Mutta asia kerrallaan, ehkä sitä pitkäjänteisyyttä löytyy ajan kanssa, ehkä ei. Mutta tuollaisena yhden tökkäyksen hommanakin se on kuitenkin aktivointia ja vähän puuhastelua ruuan eteen.
Sisu on myös aivan loistavaa telkkarin katsomis seuraa, kuten kuvasta näkyy! Siilipussi mukaan ja ei kun sohvalle! Joskus Sisu tykkää hengailla pussin päällä, mutta yleensä on jotenkin pussin sisällä tai alla, koska siellä on kuitenkin enemmän turvassa kaikilta maailman uhkilta. Siinä sitä sitten kumpikin nökötetään sohvalla telkkarin edessä enemmän tai vähemmän sitä katsellen.
Jauhomatofarmi on tässä mulla ollut työn alla. Että yritän saada sen pyörimään. Syitä siihen on monia. Ensinnäkin tietynlainen huoltovarmuus. Että mulla olisi aina saatavilla Sisulle edes jauhomatoja jos ei muuta. Kun voihan olla, että jostakin syystä vaikka joku verkkokauppa lopettaa elävien hyönteisten toimittamisen tai tulee vaikka jotakin saatavuus ongelmia siinä. Toiseksi matojen laatu ja inhimilliset olosuhteet. Itse kun kasvatat madot, niin tiedät miten olet niitä ruokkinut ja hoitanut sekä millaisessa ne ovat asuneet. Voin varmistaa, että niillä on niin hyvä elämä, kuin vaan ruokahyönteisellä voi olla. Että niillä on tarpeeksi tilaa, eivätkä joudu olemaan ihan sillit suolassa, että eivät joudu elämään kaiken lian ja töryn keskellä vaan saavat elää puhtaassa ympäristössä. Lisäksi itse kasvatettujen matojen ei tarvitse kokea kuljetuksesta johtuvaa stressiä tai montaa päivää lojua jossakin pimeässä laatikossa postin kyydissä.
Tuntuu paremmalta syöttää Sisulle matoja, jotka voivat hyvin.
Olen ostanut osan omista madoistani yksityishenkilöltä hänen matofarmistaan ja osan tilannut verkkokaupasta. Ja voin sanoa, että niissä on huikea ero. Yksityisen ihmisen omasta farmista tulleet madot olivat kaikki ensinnäkin eläviä ja hyvinvoivien näköisiä. Lisäksi ne olivat hajuttomia. Verkkokaupasta kun tilasin niin joukossa oli paljon kuolleita matoja, matojen nahkoja, jotakin karvoja ja muuta likaa. Lisäksi niissä oli todella pistävä haju. Ajan myötä selvisi, että pistävä haju tuli siitä liasta ja niistä kaikista kuolleista. Sillä haju katosi kun siirsin kaikki elävät puhtaaseen laatikkoon ja olivat siellä jonkin aikaa elelleet. En todellakaan halunnut syöttää Sisulle niitä matoja sellaisenaan. Halusin, että ensin elävät puhtaassa ja alkavat vähän vaikuttaa parempi vointisilta. Tämä verkkokauppa ostos kokemus sai minut tekemään viimeistään sen päätöksen, että perustan oman matofarmin. Haluan tietää, mitä syötän siililleni.
Kolmas syy matofarmille on kustannus tehokkuus. On yksinkertaisesti halvempaa pistää olemassa olevat madot lisääntymään, kuin aina vain ostaa uusia.
Nyt mulla on sit monessa eri laatikossa eri kehitysvaiheessa olevia matoja. Enköhän ajan saatossa löydä sit siihenkin parhaat laatikot ja muut vehkeet. Tässä nyt harjoitellaan ja opetellaan tätä matofarmin luomista. Mulla on siis tällä hetkellä matoja kolmessa eri vaiheessa. Yhdet on matoja, toiset on koteloita ja kolmannen on koppiaisia eli jauhopukkeja. Tällä erää odottelen, että jauhopukit saisivat aikaan uusia pieniä matoja. Jos siinä onnistun, niin sit olen saanut farmin onnistuneesti pyörimään, sitä siis tässä jännätään!
Tässä on yksi mun matolaatikoista. Pohjana on kaurahiutaleita ja sit piilopaikkoina kananmunakennon palasia. Päivittäin vaihdan uuden kasvikset palan, josta saavat nestettä. Lisäksi olen heitellyt akvaariokalojen ruokaa ja kissan naksuja tuonne lisäravinnoksi aina välillä. Päivittäin nypin pinseteillä roskat pois, esim nahkojen palaset ja sit kerään alienit eli koteloituneet toukat pois ja siirrän ne toiseen laatikkoon.
Tässä on yksi mun alienilaatikoista, johon siirrän koteloituneet. Ne eivät tarvitse vettä tai ravintoa (lopettavat syömisen) eivätkä pahemmin tilaakaan (lopettavat liikkumisen), sillä ne vain ovat paikallaan ja näyttävät melkein kuolleilta. Kyllä ne sit sillain "vääntelehtii" paikallaa jos pinseteillä niitä tuuppii. Päivittäin tsekkaan myös tän lootan siltä varalta, että joku olisi kuoriutunut, jolloin siirrän sen toiseen laatikkoon. Koska koppiaiset tykkää hautautua tuonne kaurahiutaleiden joukkoon niin pinseteillä pitää aina vähän hämmentää noita hiutaleita, että ne löytää. Kun koppiaiset sit taas tarvii vettä, ruokaa ja tilaa koska ne liikkuu ja syö. Niin siksi täytyy päivittäin kurkata, että löytyykö koppiaisia.
Tässä on sit kuva yhestä koppiaislaatikosta. Siellä ne vipeltää ja kovasti tykkäävät mönkiä kaurahiutaleiden keskellä. Päivittäin näille kans laitan jotakin kasviksia, että saavat vettä. Nyt sit vaan odottelen, että milloin tuolla jossakin pohjassa alkaa näkymään pikkumatoja. Sit olis tavallaan sykli käyty läpi ja matofarmi todettu toimivaksi.
Jossakin aikaisemmassa postauksessa höpisin tästä mökistä ja pohdin, että onkohan se nyt kuitenkaan ihan sopiva.
Ja joo, olin oikeassa, aika kamala siivota kun tahrat ei oikein lähde irti puusta. Yhden huti kakan siivosin tuosta eteisestä ja siinä kyllä viisastuin kamalasti. Sisu kyllä tykkäsi mökistä ja se oli sille mieluinen. Vähän harmitti ottaa se pois käytöstä. Täytynee varmaan pohtia jonkinlaista mattoa/muuta alustaa mökin pohjalle, jolloin tahrat ei tartu suoraan puuhun. Eli täytynee vähän modata sitä ennenkuin voi ottaa takaisin käyttöön. Sillä tuollaisenaan en sitä kyllä takaisin laita, menee vaan hyvä mökki suotta pilalle. Saapa nähdä mihin minä tuon siilimökin kanssa oikein vielä päädyn.
Kommentit
Lähetä kommentti